Etelä-Karjalan biogeeninen hiilidioksidi on kemianteollisuuden tärkeä raaka-aine ja osa huoltovarmuutta

Imatralta löytyy kemianteollisuuden ison murroksen tärkeä raaka-aine. Se on biogeeninen hiilidioksidi, joka on keskeinen elementti siirtymässä kohti fossiilitonta teollisuutta.

Kemianteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin 20 prosenttia. Kemian alan yritykset ovat myös liikevaihdoltaan Suomen suurimpien joukossa. Oikein toteutettuna fossiiliton kemianteollisuus voi muodostua keskeiseksi osaksi Suomen teollisuusstrategiaa, elinvoimaa ja huoltovarmuutta.

Itä-Suomella ja Etelä-Karjalalla on hyvät lähtökohdat fossiilittomassa kemianteollisuudessa perustuen biogeeniseen hiilidioksidiin. Itäinen Suomi tuottaa merkittävän määrän biogeenisestä hiilidioksidista koko Euroopassa. Sitä voidaan hyödyntää kemianteollisuuden tuotteiden valmistuksessa.

- Imatralla on saatavilla runsaasti biogeenistä hiilidioksidia, vahva sähköverkko ja edullinen sähkö, kattavat kaukolämpö- ja kaasuverkot, puhdas vesi, pitkä suurteollisuuden perinne sekä logistiikka- ja liikenneyhteydet, kertoo Imatran Seudun Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Antti Oravuo alueen vahvuuksista uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Suomi voi valjastaa teollisuuden murrokseen tarvittavan kotimaisen biogeenisen hiilidioksidin ja uusiutuvan sähkön talouskasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Euroopassa vastaavia edellytyksiä on Suomen lisäksi vain Ruotsilla.

Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista lisää Suomen energiaturvallisuutta

LUT-yliopiston tutkimuksessa ”Kohti kilpailukykyistä ja fossiilitonta teollisuutta: Suomen vahvuudet kemianteollisuuden murroksessa” pohditaan kemianteollisuuden merkitystä energiamurroksessa.

Projektitutkija Jenna Ruokonen on raportin toinen pääkirjoittaja. Hänen mukaansa Imatran ja Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat metsäteollisuus ja biogeeninen hiilidioksidimassa sekä hakkuutähteiden hyödyntäminen. Lisäksi käsittelyprosessit ja logistiikkaratkaisut ovat jo olemassa. Vaikka kemianteollisuus on keskiössä, investointeja ei ole tapahtunut riittävästi ja ilmapiiri on odottava.

- Kemianteollisuus on ehkä jäänyt vetykeskusteluissa vähän sivuun. Alan yritysten on kuitenkin vakavasti mietittävä, miten toimia, kun päästöoikeuksien ilmaisjakelu EU:n päästökaupassa päättyy vuonna 2034 ja toimijoiden on maksettava täyttä hintaa fossiilisista päästöistään. Kyseessä on merkittävä kannattavuuteen liittyvä tekijä, Ruokonen sanoo.

Fossiilittomaan kemianteollisuuteen siirtyminen tarjoaa Suomelle useita strategisia mahdollisuuksia. Kotimaisten raaka-aineiden, biogeenisen hiilidioksidin ja uusiutuvan energian hyödyntäminen synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuotannossa vähentää tuontiriippuvuutta ja luo kaupallista lisäarvoa. Uudet teolliset arvoketjut voivat muodostaa myös uusia vientialoja.

Kemikaalien ja polttoaineiden kestävä tuotanto kotimaisista raaka-aineista parantaa lisäksi Suomen huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta. Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja niiden tuonnista vähentää kansainvälisiä riippuvuuksia ja pienentää geopoliittisia riskejä.

Biogeeninen eli biomassasta peräisin oleva hiilidioksidi on tällä hetkellä ainoa hiilidioksidijae, jonka käyttö on sallittu EU:n uusiutuvan energian direktiivissä hiilidioksidipohjaisten tuotteiden valmistukseen vuoden 2040 jälkeen. Biogeenistä hiilidioksidia saadaan lähinnä sellu- ja paperiteollisuudesta sekä biomassaa käyttävistä lämpövoimalaitoksista.

Ämpäri on yhä ämpäri, mutta fossiiliton

Kemianteollisuus tulee olemaan nk. Power-to-X-tuotteiden suurin käyttäjä 2030–2050. Siksi sillä on iso rooli teollisuuden siirtyessä pois fossiilisista polttoaineista ja uusien investointien synnyttämisessä. Power-to-X (PtX)-teknologiat tarkoittavat tapoja valmistaa tuotteita uusiutuvalla sähköllä ja ilman fossiilisia raaka-aineita. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi sähköllä tuotettu vety, polttoaineet ja kemikaalit.

Fossiilisista raaka-aineista irtaantuminen muuttaa koko tuotantoketjua. Kun raaka-aine muuttuu, prosessin alkupää muuttuu merkittävästi.

- Samoja tuotteita, kuten muoviämpäreitä, kynsilakkaa, pyykinpesuainetta ja arjen esineitä valmistetaan edelleen. Kuluttajalle mikään ei näkyvästi muutu. Ämpäri on yhä sama ämpäri, mutta sen valmistamiseen ei ole tarvittu öljyä tai maakaasua, Ruokonen kiteyttää.

Kemianteollisuuden keskeinen rooli johtuu myös siitä, että se toimii materiaalitalouden solmukohtana; tuotteet ovat lähtöaineita useille muille teollisuudenaloille kuten metalli-, sähkö- ja energiateollisuudelle.

Tarve muutokselle on suuri ja kello tikittää. Tutkijaa motivoi kuitenkin fossiilittoman teollisuuden läpimurto monelta kantilta.

- On vaikeaa päästä eroon fossiilisista raaka-aineista. Vaikka haasteita on, näen itse palkitsevana tehdä töitä tutkijana asia puolesta. Ilmastonmuutos etenee ja toimiin on ryhdyttävä. Samaan aikaan fossiilista irtaantuminen on Suomelle suuri taloudellinen mahdollisuus ja tuo kaivatun teollisuuden alan kasvun.

Raportin mukaan kemianteollisuuden fossiilivapauteen liittyvistä haasteista huolimatta alan yritykset tunnistivat Suomen kilpailuedut; biogeenisen hiilidioksidin ja uusiutuvan sähkön, kansainvälisillä markkinoilla.

- Me tutkimuslaitoksena pyrimme tarjoamaan tutkimustietoa osapuolien tueksi ja tukemaan yhteistyötä teollisuuden alojen sisällä ja välillä. Erilaiset yhteistyön muodot, klusterit ja konsortiot ovat toimiva tapa edetä yhdessä, Ruokonen summaa.

Imatralla käytännön neuvontaa saa Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY:ltä. KEHY auttaa rahoituksen hankkimisessa, oikeiden yhteistyötahojen tuomisessa saman pöydän ääreen ja hankehakemusten valmistelussa.

Lähteet ja lisätietoja:

Kohti kilpailukykyistä ja fossiilitonta teollisuutta.pdf

Kohti_fossiilivapaata _prosessiteollisuutta_tyopaja _alustava_yhteenveto.pdf

Electricity-based methanol-to-X as integral solution in hard-to-abate segments in the energy-industry system in the case of Finnish industry expectations - ScienceDirect

Lisätietoa:

Imatran seudulla tapahtuu