Katse kansainvälisille markkinoille

Imatran alueesta voi kehittyä merkittävä kansainvälinen kumppani Itämeren alueen vetytoimijoille.

Vetytalouden kehittämisessä puhutaan usein vetylaaksoista, joissa vedyn tuotanto, jakelu ja käyttö on yhdistetty kokonaisuudeksi. EU-rahoitteinen BalticSeaH2-hanke on yksi Euroopan kunnianhimoisimmista vetytalouden kehityshankkeista eli vetylaaksoista, jossa rakennetaan Suomen ja Viron ympärille koko Itämeren aluetta yhdistävää puhtaan vedyn markkinaa. Vetyyn liittyvää yhteistyötä on viritelty myös Suomesta Puolaan ja Saksaan.

Suomen eri alueilla on erilaiset suhteelliset vahvuudet vetyteollisuuden kehittämisessä. Itä-Suomella ja Etelä-Karjalalla on hyvät lähtökohdat erityisesti fossiilittomassa kemianteollisuudessa perustuen biogeeniseen hiilidioksidiin. Itäinen Suomi tuottaa merkittävän määrän biogeenisestä hiilidioksidista koko Euroopassa. Biogeenisen hiilidioksidin lisäksi Itä-Suomessa on riittävästi puhdasta vettä sekä vahvaa energiatekniikan ja kemian osaamista.

Vedyn arvoketjut ovat kansainvälisiä

Suomessa tuotettavalle vihreälle vedylle ja sen johdannaisille, erityisesti e-metaani ja eSAF, nähdään olevan vientimarkkinaa Keski-Euroopassa. Puolalainen energiayhtiö Orlen tiedotti alkuvuodesta yhteistyösopimuksesta suomalaisten vetyhanketoimijoiden kanssa. Tarkoituksena on tuottaa ja toimittaa uusiutuvaa vetyä sekä vedystä valmistettuja polttoaineita Puolan teollisuuden käyttöön.

Lisäksi Suomen vetyklusteri ja puolalainen vetyklusteri Ala-Sleesian laakson vety-yhdistys (LSHVA) allekirjoittivat maaliskuussa 2026 strategisen aiesopimuksen, joka vauhdittaa Itämeren alueen energiaomavaraisuutta ja yhtenäisen vetymarkkinan luomista. Helmikuussa Suomen ja Saksan välille solmittiin niin ikään kahdenvälinen aiesopimus vetytalousyhteistyöstä.
Kuten vetyklusterin tiedotteessa todetaan, vetytalouden arvoketjut eivät ole koskaan vain paikallisia. Ne ovat aina kansainvälisiä, ja siksi investointien hyödyt jakautuvat yritysten, maiden ja maantieteellisten alueiden välillä.

Sekä Puolalla että Suomella on kriittinen rooli vahvan EU:n vetytalouden kehittämisessä. Suomi on yksi kilpailukykyisimmistä vihreän ja vähähiilisen vedyn sekä erityisesti vedyn johdannaisten, kuten sähköpolttoaineiden, tuotantopaikoista. Puolalla puolestaan on merkittävää kysyntäpotentiaalia useilla kriittisillä teollisuudenaloilla sekä laajaa teknologista osaamista ja asiantuntemusta. Lisäksi Puolan merkittävä potentiaali vedyn geologiseen varastointiin antaa sille keskeisen roolin koko Itämeren alueen vetymarkkinan kehityksessä.

Suomen ja Puolan välille solmittu kumppanuus syventää jo olemassa olevaa yhteistyötä, jota tehdään osana BalticSeaH2-hanketta. Tämän rajat ylittävän vetylaakson tavoitteena on luoda Euroopan ensimmäinen laaja ja yhtenäinen vetymarkkina Suomen, Puolan ja muiden Itämeren maiden yhteistyönä. Koko BalticSeaH2-hanke nopeuttaa yhtenäisen infrastruktuurin suunnittelua, vahvistaa alueellisia arvoketjuja ja tukee koordinoituja investointeja koko Itämeren alueella.

Suomen ja Puolan yhteistyö kasvattaa energiaturvallisuutta

Energia-alan asiantuntija tohtori Marek Dzaman Varsovan yliopistosta toteaa Suomella olevan merkittävä rooli vedyn tuottajana.

- Pohjoisella alueella on suhteellisen edullista uusiutuvan energian tuotantoa ja valtavat vesiresurssit, joita tarvitaan vedyn tuotantoon. Toisaalta Keski- ja Itä-Euroopalla on laaja kehitysmarkkina sekä infrastruktuuri vedyn siirtoon ja varastointiin, Dzaman sanoo.

Markkinahyötyjen lisäksi Marek Dzaman korostaa geopoliittista näkökulmaa.

- Poliittisten jännitteiden ja energiaturvallisuuteen kohdistuvien uhkien kannalta strategisten varantojen ylläpitäminen ja maiden välinen yhteistyö on olennaista. Kuten viimeaikaiset havainnot osoittavat, energiasektorin kriisit ovat yhä yleisempiä. Turvallisuuden ja maiden välisen avun ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää.

Kehittämistukea paikallisesti ja valtakunnallisesti

Imatran vahvuudet uuden vetytalouden yritystoiminnan syntymiselle ovat selkeitä; vahva teollinen perinne, olemassa oleva energiainfrastruktuuri sekä kaavoituksessa olevat alueet uusille investoinneille. Imatran seudulla kannustetaan yrityksiä sijoittumaan ja kasvamaan; investointitukea voi saada 40 prosenttiin ja kehittämistukea jopa 50 prosenttiin asti.

- Kehittämisavustus tarjoaa Imatran seudun yrityksille konkreettisen työkalun liiketoiminnan kehittämiseen. Oikein hyödynnettynä se voi mahdollistaa investointeja, uudistumista ja kasvua, jotka muuten jäisivät toteutumatta. Näitä täydentävät alueelliset ja EU-tason rahoitusinstrumentit, jotka kohdistuvat nimenomaan vihreän siirtymän ratkaisuihin, Imatran Seudun Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Antti Oravuo kertoo.

Business Finland ja Finnvera auttavat uusia yrityksiä alkuun ja energiamurroksen ja vetytalouden ideoiden kaupallistamisessa. Business Finlandin johtava asiantuntija Tero Ijäs on erikoistunut vetytalouden ja energian rahoituksiin. Hän näkee energiamurroksessa mahdollisuuksia, joita kannattaa tavoitella. Laaja-alainen yhteistyö, myös kansainvälisesti, ajaa kohti onnistumisia.

- Kannattaa selvittää oman idean soveltuvuus Business Finlandin ja Finnveran rahoituksiin. Varsinkin Business Finlandin uusi SPRINT-rahoitus on mahdollinen reitti saada tukea ja vauhtia kohti kansainvälistymistä. Tietenkin rahoitus on vain yksi palvelu, jota Business Finland tarjoaa. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä, niin katsotaan, kuinka ideat saadaan lentoon, Ijäs kannustaa.
SPRINT-rahoitus on vuonna 2026 käyttöön tullut avustus pienille suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät uutta innovatiivista tuotetta tai palvelua ja tähtäävät kansainväliseen kasvuun. Se korvaa aiemman Tempo-rahoituksen.

Tohtori Dzaman uskoo yhteistyön lisääntyvän Itämeren alueella seuraavan kymmenen vuoden aikana eri toimijoiden kesken. Imatran seutu voisi hyvin tehdä rajat ylittävää yhteistyötä. Tutkimuksen ja kehityksen osalta yhteistyö lisääntyy varmasti uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Hän tarjoaa myös käytännön esimerkin, josta lähteä liikkeelle.

- Mielestäni Suomen ja Puolan tulisi tehdä enemmän yhteistyötä teknisten yksityiskohtien ratkaisemiseksi, kuten vedyn valmistamiseen tarvittavien elektrolyysilaitteiden valmistamisessa. Tämä on pullonkaula vetyteollisuuden kehityksessä tällä hetkellä. Elektrolyysereitä valmistavia yrityksiä on vain vähän, hän toteaa.

Lisätietoa:

Imatran seudulla tapahtuu