Paikalliset konepajat ja logistiikkayritykset voivat olla vetytalouden yllättäviä voittajia

Vetytalous ei ole vain isojen yritysten pelikenttä. Vety on mahdollisuus myös monelle teollisuuden pk-yritykselle tai palvelujen tarjoajalle.

Imatran seudun vahvuudet ja vetytalous on kortti, joka kannattaa myös monen teollisen pk-yrityksen kääntää. Voisiko vetytalous tuoda uutta kasvua esimerkiksi Imatran seudulla toimivalle konepajalle tai logistiikkayrittäjälle? LUT yliopistossa on tutkittu vetytalouden arvoketjuja Etelä-Karjalassa ja millaista osaamista ja yhteistyötä tarvitaan.

Olosuhteet vetytalouden jatkojalosteiden tuotannolle ovat Kaakkois-Suomessa kohdillaan. Itäinen Suomi tuottaa merkittävän määrän koko Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista. Hiilidioksidi on tärkeä raaka-aine synteettisten uusien polttoaineiden tuotannossa. Biopohjainen hiilidioksidi on ainoa hiilidioksidi, joka hyväksytään EU:n säädöksissä raaka-aineeksi uusiutuviin, ei-biologisen alkuperän polttoaineisiin.

Biogeenisen hiilidioksidin lisäksi Itä-Suomessa on riittävästi puhdasta vettä sekä vahvaa energiatekniikan ja kemian osaamista.

Raskaan teollisuuden oheen on aina syntynyt yrittäjyyttä

Mikä tekee Etelä-Karjalasta ainutlaatuisen vetytalouden arvoketjuissa? Juuri valmistuneessa kartoituksessa alueen etuina nähdään muun muassa pitkä teollinen perinne, mikä on synnyttänyt raskasta teollisuutta palvelevia yrityksiä, kuten konepaja-, huolto-, kunnossapito- ja logistiikkayrityksiä. Lisäksi alueella on vetytalouden osaamista ja koulutusta sekä kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä.

Osaamista on erityisesti ilmalämpöpumpuista ja lämmönsiirrosta, logistiikasta sekä sähköstä ja automaatiosta. Vedyn arvoketjut luovat kysyntää erilaisille alihankintaketjuille, erityisesti projektiosaamiseen sekä vetytalouden ydinprosesseihin, keskeisiin teknologioihin, palveluihin, logistiikkaan ja tukitoimintoihin.

Osaajille tarjolla investointitukea jopa 40 prosenttia

Vahva teollinen perinne luo hyvän pohjan investoinneille. Vedyn arvoketjujen alihankintaan sopii kasvuhakuinen ja kilpailukykyinen yritys, jolla on korkeatasoinen tuote tai palvelu ja riittävä toimitusvarmuus. Paikallisilla toimijoilla on tuhannen taalan paikka luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Etelä-Karjalan isojen teollisten yritysten vanavedessä, kuten seudulla on aina tehty.

Alihankintaketjuissa on kansainvälisiä mahdollisuuksia teknologia- ja komponentti-innovaatioille ja paikallisesti rakentamiseen, asennustöihin, huoltoon ja logistiikkaan.

Imatralla seudun yritykset voivat hakea investointitukea aina 40 prosenttiin asti hyväksyttävistä kustannuksista. Investointitukea voi saada esimerkiksi koneiden ja laitteiden hankintoihin, uusiin tuotantolinjoihin tai kapasiteetin kasvattamiseen, vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin tai täysin uuden tai uudistavan liiketoiminnan innovointiin. Paikallisten yritysten kannattaakin tutkia, mitä osaamista vetytalous arvoketjuineen jatkossa tarvitsee.

Laajimmillaan tuki on Imatralla 35–40 prosenttia, mikä koskee erityisesti pieniä ja mikroyrityksiä (mikroyritys maksimissaan 40 prosenttia, pieni yritys 35 prosenttia). Tuen tarkka taso ja ehdot määräytyvät muun muassa yrityksen koon, hankkeen sisällön ja sijainnin perusteella sekä kulloinkin käytössä olevien rahoitusohjelmien ehdoista.

Uutta syntyy Imatran Pelkolaan

Tutkijat tuovat esille, mitä Etelä-Karjalan alueella on; vahva sähköverkko ja edullinen sähkö, kattavat kaukolämpö- ja kaasuverkot, puhdas vesi, pitkä suurteollisuuden perinne, logistiikka- ja liikenneyhteydet ja biogeenisen hiilidioksidin saatavuus.

Imatran Pelkolan teollisuusalueelle on tulossa muun muassa e-metaanin tuotantolaitoksia kehittävä Freija AS. Norjalaisyritys on tehnyt Imatran kaupungin kanssa aluevaraussopimuksen noin 13 hehtaarin alueesta.

Freja AS kehittää laitosta, joka tuottaisi sähkön ja biopohjaisen hiilidioksidin avulla e-metaania. Laitos kytkettäisiin Suomen ja sitä kautta Euroopan maakaasuverkkoon. Sen tuottama e-metaani on tarkoitus jakaa raskaan liikenteen käyttöön fossiilisen maakaasun korvaajaksi. Pelkolan alueella yhdistyy erinomainen logistinen sijainti, sähköinfrastruktuuri sekä kunnallistekniikka.

Vety on enemmän kuin alkuaine

Vedyn arvoketjulla tarkoitetaan vedyn tuotantoa, jakelua, varastointia ja käyttöä eri teollisuuden aloilla. Vetyä ja sen jatkojalosteita voidaan käyttää esimerkiksi kemianteollisuudessa tai siitä voidaan valmista synteettistä polttoainetta kuten e-metaania tai e-metanolia tie- ja meriliikenteen käyttöön.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajata ilmaston keskilämpötilan nousu alle 1,5 asteeseen. Tämä edellyttää fossiilisten päästöjen radikaalia vähentämistä, ensisijaisesti puhtaan sähkön avulla liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Kyse ei ole pelkästään yhdestä teollisuuden alasta vaan siirtymästä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja fossiilitonta teollisuutta. Vedyn koko arvoketju toimii ilmaston hyväksi.

LUT - PtX-hankeyhtiö esiselvitys ja ekosysteemin kehitys Etelä-Karjalassa