Alue onkin ajurin paikalla koko suomalaisen vetyteollisuuden kehittämisessä.
Suomen eri alueilla on erilaiset suhteelliset vahvuudet vetyteollisuuden kehittämisessä. Itäinen Suomi tuottaa merkittävän määrän koko Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista. Biogeenisen hiilidioksidin lisäksi Itä-Suomessa on riittävästi puhdasta vettä sekä vahvaa energiatekniikan ja kemian osaamista.
Metsäteollisuudessa on potentiaalia. Mikäli kaikki biopohjaiset hiilidioksidipäästöt Suomessa sijaitsevista metsäteollisuuslaitoksista otettaisiin talteen, voitaisiin niistä ja vedestä päästöttömällä sähköllä tehtävillä synteettisillä polttoaineilla kattaa Suomen tieliikenteen polttoainetarve kokonaisuudessaan.
Biopohjainen hiilidioksidi on ainoa hiilidioksidi, joka hyväksytään EU:n säädöksissä raaka-aineeksi uusiutuviin, ei-biologisen alkuperän polttoaineisiin (renewable fuels of non-biological origin, RFNBO).
Hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä ja savupiipuista on välttämätöntä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä voidaan rajoittaa 1.5 asteeseen.
Teollisuuden piipuista talteen otettava biogeeninen hiilidioksidi tekee mahdolliseksi tuottaa hiilineutraaleja raaka-aineita kuten synteettisiä polttoaineita. Power-to-X-teknologian avulla ilmasta eli vedystä ja hiilidioksidista tuotetaan uusiutuvan sähkön avulla kestävää, synteettistä polttoainetta, kuten e-metaania tai e-metanolia. Näistä kumpaakin voidaan käyttää polttoaineena tie- ja meriliikenteessä ja teollisuudessa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Muun muassa e-metanolin kysyntä kasvaa voimakkaasti erityisesti kemianteollisuudessa sekä lento- ja meriliikenteessä, jolloin e-metanolin valmistuksessa tarvittavan hiilidioksidin ja uusiutuvan energian tarve nousee jyrkästi. Tämä luo teollisuuden sähköistymiselle ja hiilen talteenottoteknologioille strategisen kysynnän.
Suomen vetyklusterin tiekartassa ensimmäinen markkinoiden luomiseen tähtäävä konkreettinen avaus on kestävän lentopolttoaineen (eSAF) kehitystyö. Kehitystä varten perustetun työryhmän tavoitteena on, että Suomessa tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 60 000 tonnia eSAFia vuodessa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia koko EU:n velvoitteesta.
Suomen energiamurroksen tutkimuksesta huomattava osuus on Lappeenrannan ja Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT). Mitä Kaakkois-Suomi tarvitsee menestyäkseen energiamurroksessa? Tutkijat käyttivät LUT kauppakorkeakoulussa kehitettyä Fast Expert Teams -mallia asian selvittämiseen.
Yksi loppuraportin tuloksista oli, että vetytalouden pohjaksi tarvitaan sopivia tontteja ja niiden esivalmistelu teollisuusinvestointien tarpeisiin. Lisäksi puhtaan siirtymän teolliset investoinnit vaativat paljon uusiutuvaa energiaa, joten energian siirtoverkkojen kapasiteettia pitää kasvattaa. Investointikohteita harkittaessa edellytyksinä on sähköverkon, kaukolämpöverkon ja kaasuverkon saatavuus, sekä hyvät logistiset yhteydet. Lisäksi kaavoituksen ennakoiva ja joustava muovaaminen on kilpailuvaltti. Esimerkiksi vetylaitoksille vaaditaan toimintaan soveltuva asemakaavamerkintä.
Asiantuntijat tuovat esille mitä alueella jo on; vahva sähköverkko ja edullinen sähkö, kattavat kaukolämpö- ja kaasuverkot, puhdas vesi, pitkä suurteollisuuden perinne, logistiikka- ja liikenneyhteydet ja Imatran seudulla erityisesti biogeenisen hiilidioksidin saatavuus.
Muun muassa norjalainen Norsk-e-Fuel on solminut varaussopimuksen kaikkiaan noin 20 hehtaarin tonttivarauksesta Pelkolan alueelta Imatralta. Pelkolan alueella yhdistyy erinomainen logistinen sijainti, sähköinfrastruktuuri sekä kunnallistekniikka.
Imatran seudulla on nähty vetyteollisuuden tuomat uudet mahdollisuudet ja avitetaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Seudun yritykset voivat hakea investointitukea aina 40 prosenttiin asti hyväksyttävistä kustannuksista. Laajimmillaan tuki on Imatralla 35–40 prosenttia, mikä koskee erityisesti pieniä ja mikroyrityksiä (mikroyritys maksimissaan 40 prosenttia, pieni yritys 35 prosenttia).
Tuen tarkka taso ja ehdot määräytyvät mm. yrityksen koon, hankkeen sisällön ja sijainnin perusteella sekä kulloinkin käytössä olevien rahoitusohjelmien ehdoista. Investointitukea voi saada esimerkiksi koneiden ja laitteiden hankintoihin, uusiin tuotantolinjoihin tai kapasiteetin kasvattamiseen, vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin tai täysin uuden tai uudistavan liiketoiminnan innovointiin.
Vetytalous tarjoaa huikean tiekartan uusille innovaatioille ja kasvulle, mutta risteyksiä on monia ja matkaa tavoitteisiin jäljellä. LUT-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet muun muassa, millaista alan tutkimusta Suomesta jo löytyy viime vuosilta.
Kartoituksen mukaan ympäristö- ja kestävyysnäkökohdat, erityisesti ilmastonmuutos, ovat keskeisiä tutkimusaiheita.
Suosittuja aiheita ovat myös uusiutuvan vedyn tuotanto elektrolyysin avulla sekä hiilidioksidin talteenotto teollisuuslähteistä.
Lisäksi e-metanoliin liittyvä tutkimus PTL-teknologiassa (Power-to-Liquids) on vakiintunutta. Myös vedyn varastointi, hiilidioksidin hyödyntäminen ja vedyntuotannon sivuvirtojen tuottama lämpö ovat vakiintuneita tutkimusaiheita.
Lisäksi lainsäädäntö- ja materiaalitutkimus ovat tutkittavia osa-alueita Suomessa.
LUT - Suomen vetytalouden tutkimuksen kartoitus (pdf)
LUT- Puhtaan energian ja power to x -investoinnit Kaakkois-Suomeen (pdf)
Suomen vetyklusteri ry julkisti tammikuussa 2026 vetytalouden tiekartan, jonka mukaan vuonna 2030 Suomi saavuttaa maan hallituksen asettaman tavoitteen ja tuottaa kymmenen prosenttia EU:n puhtaasta vedystä.
Vuonna 2035 vetytalous on luonut Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja tuonut yli 30 miljardia euroa kansantalouteen. Vetytaloudesta ei siis syyttä kaavailla Suomen uutta metsäteollisuuden veroista teollisuuden ja viennin kivijalkaa.
Janne Saharinen
janne.saharinen@kehy.fi
p. +358 50 5846294
Satu Linkola
Arcadia Communications Consulting
satu@arcadiacommunications.fi
Yhtiön tavoitteena on kehittää alueelle e-metaania tuottava laitos. Mikäli kaikki etenee suunnitellusti, laitos voisi olla toiminnassa vuoteen 2031 mennessä.
Edustajamme ovat tavattavissa messuilla Tampereella, Oulussa ja Vaasassa.
Yhtiön tavoitteena on valmistaa alueella vuositasolla vähintään 80 000 tonnia synteettistä lentopolttoainetta EU:n uusiutuvan lentopolttoaineen tavoitteiden täyttämiseksi.
Messuosastolla E622 esitellään Imatran ja Lappeenrannan seudun kasvumahdollisuudet energia-alan yrityksille.