Imatran seudulta löytyvät vetytalouden kasvuloikan olosuhteet, raaka-aineet ja pitkä teollinen perinne

Seudulla on maailman suurin metsätalouden keskittymä ja runsaasti biogeenisen hiilidioksidin tuotantoa hyödynnettäväksi.

Alue onkin ajurin paikalla koko suomalaisen vetyteollisuuden kehittämisessä.

Missä piippuja, siellä arvokasta uutta teollisuutta

Suomen eri alueilla on erilaiset suhteelliset vahvuudet vetyteollisuuden kehittämisessä. Itäinen Suomi tuottaa merkittävän määrän koko Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista. Biogeenisen hiilidioksidin lisäksi Itä-Suomessa on riittävästi puhdasta vettä sekä vahvaa energiatekniikan ja kemian osaamista.

Metsäteollisuudessa on potentiaalia. Mikäli kaikki biopohjaiset hiilidioksidipäästöt Suomessa sijaitsevista metsäteollisuuslaitoksista otettaisiin talteen, voitaisiin niistä ja vedestä päästöttömällä sähköllä tehtävillä synteettisillä polttoaineilla kattaa Suomen tieliikenteen polttoainetarve kokonaisuudessaan.

Biopohjainen hiilidioksidi on ainoa hiilidioksidi, joka hyväksytään EU:n säädöksissä raaka-aineeksi uusiutuviin, ei-biologisen alkuperän polttoaineisiin (renewable fuels of non-biological origin, RFNBO).

Hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä ja savupiipuista on välttämätöntä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä voidaan rajoittaa 1.5 asteeseen.

Hiilidioksidista liikenteen polttoaineeksi ja kemianteollisuuden raaka-aineeksi

Teollisuuden piipuista talteen otettava biogeeninen hiilidioksidi tekee mahdolliseksi tuottaa hiilineutraaleja raaka-aineita kuten synteettisiä polttoaineita.  Power-to-X-teknologian avulla ilmasta eli vedystä ja hiilidioksidista tuotetaan uusiutuvan sähkön avulla kestävää, synteettistä polttoainetta, kuten e-metaania tai e-metanolia. Näistä kumpaakin voidaan käyttää polttoaineena tie- ja meriliikenteessä ja teollisuudessa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Muun muassa e-metanolin kysyntä kasvaa voimakkaasti erityisesti kemianteollisuudessa sekä lento- ja meriliikenteessä, jolloin e-metanolin valmistuksessa tarvittavan hiilidioksidin ja uusiutuvan energian tarve nousee jyrkästi. Tämä luo teollisuuden sähköistymiselle ja hiilen talteenottoteknologioille strategisen kysynnän.

Suomen vetyklusterin tiekartassa ensimmäinen markkinoiden luomiseen tähtäävä konkreettinen avaus on kestävän lentopolttoaineen (eSAF) kehitystyö. Kehitystä varten perustetun työryhmän tavoitteena on, että Suomessa tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 60 000 tonnia eSAFia vuodessa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia koko EU:n velvoitteesta.

Kaakkois-Suomen vahvuudet

Suomen energiamurroksen tutkimuksesta huomattava osuus on Lappeenrannan ja Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT). Mitä Kaakkois-Suomi tarvitsee menestyäkseen energiamurroksessa? Tutkijat käyttivät LUT kauppakorkeakoulussa kehitettyä Fast Expert Teams -mallia asian selvittämiseen.

Yksi loppuraportin tuloksista oli, että vetytalouden pohjaksi tarvitaan sopivia tontteja ja niiden esivalmistelu teollisuusinvestointien tarpeisiin. Lisäksi puhtaan siirtymän teolliset investoinnit vaativat paljon uusiutuvaa energiaa, joten energian siirtoverkkojen kapasiteettia pitää kasvattaa. Investointikohteita harkittaessa edellytyksinä on sähköverkon, kaukolämpöverkon ja kaasuverkon saatavuus, sekä hyvät logistiset yhteydet. Lisäksi kaavoituksen ennakoiva ja joustava muovaaminen on kilpailuvaltti. Esimerkiksi vetylaitoksille vaaditaan toimintaan soveltuva asemakaavamerkintä.

Asiantuntijat tuovat esille mitä alueella jo on; vahva sähköverkko ja edullinen sähkö, kattavat kaukolämpö- ja kaasuverkot, puhdas vesi, pitkä suurteollisuuden perinne, logistiikka- ja liikenneyhteydet ja Imatran seudulla erityisesti biogeenisen hiilidioksidin saatavuus.

Muun muassa norjalainen Norsk-e-Fuel on solminut varaussopimuksen kaikkiaan noin 20 hehtaarin tonttivarauksesta Pelkolan alueelta Imatralta.  Pelkolan alueella yhdistyy erinomainen logistinen sijainti, sähköinfrastruktuuri sekä kunnallistekniikka. 

Imatralla investointitukea 40 prosenttia

Imatran seudulla on nähty vetyteollisuuden tuomat uudet mahdollisuudet ja avitetaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Seudun yritykset voivat hakea investointitukea aina 40 prosenttiin asti hyväksyttävistä kustannuksista. Laajimmillaan tuki on Imatralla 35–40 prosenttia, mikä koskee erityisesti pieniä ja mikroyrityksiä (mikroyritys maksimissaan 40 prosenttia, pieni yritys 35 prosenttia).

Tuen tarkka taso ja ehdot määräytyvät mm. yrityksen koon, hankkeen sisällön ja sijainnin perusteella sekä kulloinkin käytössä olevien rahoitusohjelmien ehdoista.  Investointitukea voi saada esimerkiksi koneiden ja laitteiden hankintoihin, uusiin tuotantolinjoihin tai kapasiteetin kasvattamiseen, vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin tai täysin uuden tai uudistavan liiketoiminnan innovointiin.

Lisätietoa:

Imatran seudulla tapahtuu