Imatrankoskella tehtiin suomalaista teollisuushistoriaa jo sata vuotta sitten

1900-luvun alkupuolella vihittiin käyttöön Imatrankosken vesivoimalaitos ja insinööri Aleksander Lampén tehtaili patentteja ja innovaatioita vientiin asti.

1900-luvun alussa Imatran Tainionkoskella vaikutti yksi suomalaisen teollisuushistorian keskeinen innovaattori ja kehittäjä Aleksander Lampén (1879–1935). Lampénin perintö näkyy edelleen Imatran teollisuudessa, viennissä ja kestävän kehityksen hankkeissa. Paitsi patenttien tehtailija ja keksijä, Lampén oli myös metsäteollisuuden uudistaja, joka kehitti metsien suunnitelmallista käyttöä, tehosti puunhankintaa ja tuotantoa ja toi uudenlaista ajattelua koko teollisuuden alalle.

Lampénin mylly ja muut patentit

Imatran ja Suomen metsäteollisuuden kehitys kulkivat käsi kädessä. Lampén tunnetaan metsäyritys Tornator Oy:n johtajana ja muun muassa selluloosan ominaisuuksia mittaavien laitteiden kehittäjänä. Määrätietoisen Lampénin aikana Tainionkoskelle rakennettiin 1909–1912 uusi sulfiittiselluloosatehdas, puuhiomo sekä Suomen ensimmäinen pergamiinipaperitehdas. Hänen johdollaan kehitettiin esimerkiksi keinotekoista kamferia selluloosateollisuuden tarpeisiin.

Lampén hankki erilaisille, lähinnä puunjalostusalan, keksinnöilleen ja innovaatioilleen yksitoista patenttia. Näistä seitsemän liittyi puun kemialliseen jalostukseen ja niistä viisi selluloosan epäpuhtauksien poistamiseen, yksi puuhiokemassan kemialliseen käsittelyyn ja yksi keskipakoisvoimalajittelijaan, jonka nimeksi tuli Lampénin mylly. Sillä eroteltiin epäpuhtauksia selluloosasta.

Lampénin myllyjä valmistettiin teollisuuden käyttöön 1950-luvulle asti. Esimerkiksi Oy Tampereen Pellava- ja Rauta-Tehdas Ab valmisti keskipakolajittimia 1920-luvulla ja A. Ahlström Oy:n Varkauden Pirttiniemen konepaja 1950-luvulla.

Suomen keskuslaboratorion lisäksi Lampénin myllyjä käytettiin Ruotsin, Norjan ja Iso-Britannian tutkimuslaboratorioissa. Aika lähellä tämän päivän keskustelunaiheita ja innovaatiota on myös Lampénin patentti, jossa havupuiden neulasista valmistetaan rehu- ja ravintoaineita.

Lampénin elämäntyö näkyy tänäkin päivänä, kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu jakaa vuosittain Aleksander ja Lucie Lampénin rahastosta apurahoja biotuotetekniikan, kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan opiskelijoille.

Vientiä koko maailmaan

1900-luvun alussa alkoi jo itää ajattelu, jossa perinteisestä teollisuudesta siirrytään korkean jalostusasteen innovaatioihin. Tainionkoskella nähtiin ensimmäisiä suomalaisia teollisuusklustereita, jossa metsäteollisuuden ympärille syntyi muuta teollisuutta.

Myöhemmin Lampén kehitti Tainionkosken laboratoriossaan rakennusten katetuotteen. Tehtaan tuotteita vietiin aina Etelä-Afrikkaan saakka. Toimitusjohtajana Suomen Puunvienti Oy:ssä Lampén edisti puutavaran vientiä ulkomaille, auttoi suomalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille ja vahvisti Suomen asemaa merkittävänä metsäteollisuusmaana.
Sähköntuotantoa ”ikuisiksi ajoiksi”

Lampénin aikaan 1920-luvun lopulla lähes kaikki Suomessa käytetty sähkö tuotettiin vesivoimalla. Imatrankosken vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1928 ja juhlallisia vihkiäisiä vietettiin 25.5.1929. Vesivoimalaitos oli tuolloinkin Suomen suurin voimalaitos ja koko Suomen ylpeydenaihe. Vihkiäispuheissa todettiin muun muassa mahtipontisesti, että uuden voimalaitoksen sähköntuotanto riittää Suomen tarpeisiin ikuisiksi ajoiksi.

Kun vesivoimalaitos 1928 aloitti, toimi alue pitkään kimmokkeena uudelle kehitykselle ja loi pohjaa Suomen metsäteollisuuden innovaatioille.

Lampénin jalanjäljissä vetytalouteen

Nyt yli sata vuotta myöhemmin vetytaloudesta ennustetaan tulevan uusi suomalaisen osaamisen kulmakivi ja jopa metsäteollisuuden veroinen uuden teollisuuden perusta. Itä-Suomella ja Etelä-Karjalalla on hyvät lähtökohdat erityisesti fossiilittomassa kemianteollisuudessa, sillä alue tuottaa merkittävän määrän biogeenisestä hiilidioksidista koko Euroopassa. Sitä tarvitaan hiilineutraalien raaka-aineiden kuten synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

Itäisen Suomen mahdollisuudet uusille innovaatioille ja teollisuudelle ovat jälleen alueen perinteisissä vetovoimatekijöissä. Alueella on vahva teollisen tuotannon perinne. Sen lisäksi koko Kaakkois-Suomessa on vahva sähköverkko, kattavat kaukolämpö- ja kaasuverkot, puhdasta vettä ja hyvät logistiikka- ja liikenneyhteydet.

Investointituella uusia menestystarinoita

Vahvan teollisuushistorian Imatralla yritykset voivat hakea investointitukea uusien ideoiden synnyttämiseksi aina 40 prosenttiin asti hyväksyttävistä kustannuksista. Laajimmillaan tuki on Imatralla 35–40 prosenttia, mikä koskee erityisesti pieniä ja mikroyrityksiä.